Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Teksti: Pälvi Kaukonen
Kuva: Pexels Photos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE on sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa vuosina 2016–2018 toteutettu Sipilän hallituksen kärkihanke. Sen tavoitteena on uudistaa hallinnonrajat ylittäen lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä vahvistaa lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa ja palveluissa.  Muutosohjelma pyrkii vastaamaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tarpeisiin julkisen talouden haasteet huomioiden, ja sen lähtökohtana on kumppanuus valtion, maakuntien, kuntien, järjestöjen, kansalaisyhteisöjen kuten seurakuntien ja yksityisten palveluntuottajien kesken. LAPEn käynnistämä uudistustyö jatkuu monin tavoin kärkihankekauden päättymisen jälkeenkin. Kaikki maakunnat ovat olleet LAPEssa mukana, ja työtä on tehty sitoutuneesti ja sydämellä – nyt voidaan korjata pulmia, joiden kanssa on kipuiltu vuosia.

Lasten ja nuorten palvelut kuntoon

Maakuntien LAPE-muutostyö on kohdentunut perustason palveluiden vahvistamiseen perhekeskustoimintamallin käyttöönotolla, erityistason palveluiden uusiin integratiivisiin toimintamalleihin ja lastensuojelun uudistamiseen sekä vaativimpien palveluiden osaamis- ja tukikeskusten valmisteluun. Lasten ja nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä on vahvistettu varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Maakunnat ovat edistäneet lapsivaikutusten arviointia ja hallinnon lapsiystävällisyyttä toimintakulttuurinsa uudistamiseksi.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta LAPEssa on valmisteltu lasten, nuorten ja perheiden sote-uudistusta. Liikkuva maali on luonut haasteita. LAPEn tuomia muutoksia tarvitaan kuitenkin sote-uudistuksesta riippumatta. LAPEssa tehty työ voidaan liittää joustavasti tuleviin sote-ratkaisuihin, millaisin ne sitten ovatkin. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tärkeimmät periaatteet on muutosohjelmassa tiivistetty LAPE-teeseiksi tulevien sote-palveluiden suunnittelun avuksi, ikään kuin käsikirjaksi valmistelijoille (Lapsille ja nuorille hyvä sote: LAPE-teesit sote-palveluiden uudistamisen tueksi).

Ohjelman kulmakivet

Teesien lähtökohtana on lapsiystävällinen maakunta, jossa lapsen oikeudet huomioidaan maakunnan strategiassa, kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa sekä palvelulupauksissa ja sopimuksissa. Toinen keskeinen teema on lasten, nuorten ja perheiden aiempaa vahvempi osallisuus käyttämiensä palveluiden suunnittelussa sekä yleisemmin alueensa palveluiden kehittämisessä. Osallisuuden toteutumisesta pitää huolehtia monin tavoin erityisryhmätkin huomioiden.

Kolmantena kulmakivenä on maakunnan vastuu lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sovittamisesta yhteen. Tämä vastuu on kirjattu sote-palveluiden nykyiseen järjestämislakiesitykseen, mutta silti sitä halutaan LAPEssa korostaa, koska lasten ja nuorten hyvinvointi on vahvasti sidoksissa heidän vanhempiinsa, muihin läheisiin aikuisiin sekä kehitys- ja oppimisympäristöihin. Lisäksi lapset ja nuoret käyttävät jo lähtökohtaisesti monia palveluita ja heidän avun tarpeeseensa on vastattava nopeasti. Yhteen sovitetuissa palveluissa asiakas on aina oikealla ovella, hoitoon pääsy sujuu viipeettä ja ammattilaiset toimivat yhdessä osaamistaan yhdistäen. Maakunnan tehtävänä on varmistaa, että myös sen käyttämät tuottajat huolehtivat palveluiden yhteen sovittamisesta – erityisesti monialaisesta palvelutarpeen arvioinnista, yhteistoiminnallisesta työskentelystä ja yhteisistä toimintatavoista, asiantuntijuuden jakamisesta sekä yhteisestä kouluttautumisesta ja kehittämisestä.

Lasten, nuorten ja perheiden sote-palveluita tulisi ohjata ja johtaa yhtenäisenä palvelukokonaisuutena niin maakunnassa kuin maakunnan liikelaitoksessakin. Linjajohtamisen rinnalle tarvitaan verkostojohtamisen malleja. Jokaiseen maakuntaan ehdotetaan muodostettavaksi maakunnan ja kuntien yhteinen LAPE-yhteistyöryhmä, joka toimisi hallinnonrajat ylittäen yhteisten toimintamallien ja rakenteiden muodostajana, ylläpitäjänä ja kehittäjänä.

Teesit sisältävät myös kuntien ja sivistystoimen näkökulmia tulevien maakuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lasten ja nuorten kohdalla nousee maakunnan sote-palveluiden ja kuntien sivistystoimen yhdyspinta erityisen tärkeäksi. Yhdyspinnalla tulee olla vahvat ja pysyvät sivistystoimen ja soten yhteistyön rakenteet. Maakunnan ja kuntien tulee yhdessä suunnitella lasten ja nuorten palveluita ja seurata niiden vaikuttavuutta ja kustannusrakennetta.

Kaikki voivat olla mukana

Teesien toivotaan tukevan maakunnissa ja kunnissa tehtävää pitkäjänteistä uudistamistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin varmistamiseksi. Teesit viitoittavat kehittämisen suuntaa ja luovat yhteistä tahtotilaa yhdenvertaisten ja vaikuttavien palvelujen saavuttamiseksi. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin eriarvoistumista ei kuitenkaan voida katkaista yksinomaan sote-palveluiden avulla, vaan tarvitaan yli hallinnonalarajojen ulottuva laaja yhteistyö. Siinä me kaikki voimme olla mukana.

Pälvi Kaukonen

Lastenpsykiatri
Eritysasiantuntija, STM (eläk.)
palvi.kaukonen@fimnet.fi

Sulje