PÄÄTOIMITTAJILTA

Ratkaisukeskeisyyden muuttuva maisema

Teksti: Timo Keistinen ja Katja Kiiski
Kuva: Sanna Keistinen / Aawa Creative

Ratkaisukeskeisyydestä on tullut valtavirtaa. Pääministeri Juha Sipilän strateginen hallitusohjelma on nimeltään Ratkaisujen Suomi. Hallitusohjelmaa laadittaessa siirryttiin nopeasti ongelmapuheesta kohti tavoitteita ja voimavaroja. Tavoitteiksi tulivat uudistuva, kestävän talouden Suomi. Uusia työpaikkoja on luotu 100.000, työllisyysaste on noussut, työttömyys vähentynyt ja lainanotto pienentynyt. Taustalla paistaa valtioneuvoston virkamiesten, erityisesti valtiovarainministeriössä tapahtunut ratkaisukeskeinen koulutus ja työnohjaus. Kaikessa ei hallitus tietystikään ole onnistunut. Ratkaisukeskeisyys on joka tapauksessa noussut hallinnossa ja yritystoiminnassa keskeiseksi sanomaksi. Samalla sen sanoma on laimentunut ja arkipäiväistänyt. Mikä on siis ratkaisu- ja voimavarakeskeistä kulttuuria edistävän yhdistyksen tehtävä?

Suomalaisen yhteiskunta muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Väestöennusteiden mukaan Helsingin seutu kasvaa kahdessakymmenessä vuodessa lähemmäs 300 000 asukkaalla. Sivukylät autioituvat, väestö vanhenee ja syntyvyys vähenee. Kaikissa kunnissa ei synny joka vuosi yhtään lasta. Ilmasto lämpenee, tekoäly korvaa työpaikkoja. Kaikki on muuttumassa digitaaliseksi, myös yli 20 vuotta toimitettu Ratkes-lehti. Muutoksen vauhti näyttää kiihtyvän.

Ratkaisukeskeisyyden valtavirtaistuminen on haaste yhdistykselle. Sen luomaa osaamista ja yhteisöllisyyttä tarvitaan kuitenkin entistä enemmän. Hyvinvointipalveluihin etsitään parhaillaan uusia rakenteita. Tätä lukiessa lienee jo selvää, tuleeko sote- uudistukseen uusi viides tuotantokausi. Sosiaaliturvan uudistuksen valmistelua on jo aloitettu. Sosiaali- ja terveysministeriö on uudistamassa valtakunnallista mielenterveysstrategiaa. Palveluvalikoimaneuvosto on todennut psykoterapiat osaksi suomalaista palvelukoria. Yliopistosairaalat luovat uusia palveluiden rakenteita ja toteavat yhteen ääneen, että tarvitaan enemmän hoidollisia, lyhytterapeuttisia psykoterapioita etulinjaan.

Yksikanavarahoitusta ei ole terveyspalveluissa unohdettu. Muutoksessa ratkaisukeskeinen ajattelu ja toimintatavat ovat yhä tärkeimpiä.

Yhdistyksen perustamisen aikoihin toiminnalla oli paloa. Yhdistys oli muutoksen airut, vallankumouksellinen ja radikaali. Sanoma oli selvä ja sen takana syvä usko mahdollisuuteen muuttaa maailmaa. Kansainvälisesti ratkaisukeskeisyys ei ole jäänyt paikalleen, vaan kehittyy koko ajan. Uusia oppeja on koko ajan ammennettavissa esimerkiksi BRIEF-klinikan tuotannosta sekä kansainvälisten ratkaisukeskeisten yhdistysten, EBTA, SFiO ja SOL, julkaisuista webinaareista, koulutuksista ja konferensseista. Kansainvälisesti on myös lanseerattu ensimmäinen 3.5.2019 ympäri maailmaa vietettävä SFWorldDay. Päivälle on perustettu oma julkinen Facebookryhmänsä nimeltään SFWorldDay.

Ratkes-yhdistyksen tämän vuoden koulutuspäivässä ”Ratkaisukeskeisyyden maisemaa rakentamassa” saamme uusia näkökulmia meneillään olevaan ratkaisukeskeisyyden muutokseen sekä työkaluja arjen työhömme ja muutokseen vastaamiseen. 20.3.2019 järjestettävässä koulutuksessa tutustutaan muun muassa ratkaisukeskeisyyden kehitysmaisemiin meillä ja muualla maailmassa: minimalismi, best hopes ja ratkaisukeskeisyys 2.0 ja siihen, kuinka ratkaisukeskeisyys sopii kompleksiseen maailmaan. Toivomme sen herättävän ajatuksia siitä, mikä on ratkaisukeskeisyyden ja yhdistyksen toivottu tulevaisuus Suomessa. Mikä on sanomamme? Koulutuspäivän jälkeen pidetään myös yhdistyksen vuosikokous.

Seuraavaa Ratkes-lehti ilmestynee painettuna ja kotiin tuotuna. Tämä lehti on vapaasti internetistä saatavilla. Toivotamme teille oivalluksia tuovia lukuhetkiä niin kännyköidenne, tablettienne kuin tietokoneidenne ääressä!

Katja Kiiski

Työnohjaaja STOry
Työyhteisökehittäjä
Ratkes ry:n hallituksen jäsen
katja@katjakiiski.com
katjakiiski.com

Timo Keistinen

Lääkintöneuvos, Sosiaali- ja terveysministeriö
Ratkes-yhdistyksen puheenjohtaja
044 500 8008
timokeistinen@welho.com

Sulje