Psykoterapia kuuluu suomalaiseen palvelukoriin

Teksti: Timo Keistinen
Kuva: Pexels Photos

Terveydenhuoltolain mukaan kunnan ja sairaanhoitopiirin on järjestettävä terveydenhuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila edellyttävät. Palvelut on järjestettävä yhdenvertaisesti alueella. Sairaanhoito on toteutettava potilaan lääketieteellisen tarpeen ja käytettävissä olevien yhtenäisten hoidon perusteiden mukaisesti. Se on toteutettava tarkoituksenmukaisella tavalla ja yhteistyöllä. Hoito toteutetaan avohoidossa silloin, kun se on potilasturvallisuus huomioon ottaen mahdollista. Lainsäädäntö määrittää näin hoidon yleiset periaatteet.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen on perustettu lainsäädännön mukainen terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (PALKO). Sen tehtävänä on antaa suosituksia siitä, mitkä palvelut kuuluvat julkisesti järjestetyn ja rahoitetun terveydenhuollon palveluvalikoimaan. PALKO määrittää julkisesti rahoitettujen terveyspalveluiden sisältöä Suomessa. Myös KELA noudattaa näitä määrittelyjä. Tavoitteena on, että palvelut olisivat vaikuttavia, turvallisia ja kustannuksiltaan hyväksyttäviä.

Samalla saataisiin yksi, yhteinen koko maan käsittävä palveluvalikoima julkisia terveyspalveluita. Tässä työssä neuvosto huomio tutkimustiedon, eettiset näkökohdat ja järjestämiseen liittyvät seikat.

Psykoterapian palvelut hajanaiset

Psykoterapioiden määrä on lisääntynyt viime vuosina. Tähän on vaikuttanut paitsi lainsäädännön muutokset myös tarpeiden parempi tunnistaminen, hoitosuositukset, psykoterapian vaikuttavuustutkimukset, psykoterapeuttien määrän kasvu ja monet muut tekijät. Psykoterapiapalveluiden järjestäminen ja kustantaminen on hajautunut monelle taholle. Neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat tärkeässä asemassa lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja tuen tarjoamisessa. Julkisen terveydenhuollon tarjoama psykoterapia on yleensä lyhytkestoista.  Kelan kuntoutuspsykoterapia on ollut monissa kunnissa ainoa vaihtoehto saada rahallista tukea psykoterapiaan.

Tällöin Kelan kuntoutukseksi tarkoitettu psykoterapia on voinut korvata kuntien puutteellista hoidollista psykoterapiatarjontaa. Psykiatrisella erikoissairaanhoidolla on voinut ollut käytössään psykoterapiahankintoihin kohdennettuja varoja, joilla on voitu hankittu omien palveluiden tueksi ammatinharjoittajaterapeuteilta lisää palveluja. Näin terapiaa ovat saaneet sellaiset henkilöt, jotka eivät ongelman tuoreuden vuoksi saa Kelan kuntoutuspsykoterapiaa.

Alueelliset erot suuria

Yhdenvertaisuus psykoterapeuttisten palvelujen saatavuuden suhteen ei toteudu samalla lailla maan eri osissa. Hoidollista kuntoutusterapiaa on kunnissa ja kuntayhtymissä tarjolla hyvin vaihtelevasti Nykytilanteessa psykoterapiaan pääsyä viivästyttää järjestelmän monimutkaisuus. Painotus kuntoutuspsykoterapiaan ja hoidollisen terapian ja kuntoutuspsykoterapian järjestämisen erillisyys vaikuttavat psykoterapian saatavuuteen. Palvelun osat ovat kehittyneet osin irrallisina ja ilman keskitettyä koordinaatiota. On esitetty arvioita, että pitkät psykoterapiat painottuvat liikaa suhteessa lyhyiden terapioiden saatavuuteen. Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia koskee vain sellaisia 16–65-vuotiaita, joilla kuntoutus liittyy opiskelu- tai työkykyyn. Psykoterapian kohdentaminen ja terapian laajuuden mitoittaminen ovat tärkeää, sillä psykoterapian kysyntä ylittää tarjonnan.

Mielenterveyspotilaat ovat usein sairautensa luonteen vuoksi haavoittuvassa asemassa. Tarpeelliseen terapiaan pääsemisen mahdollistaminen tukee ihmisarvoa. Psykoterapioista aiheutuu noin 100 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Kun potilas saa vaikuttavaa hoitoa, vältytään todennäköisesti muilta hoito- ja kuntoutusmuotojen kustannuksilta. Parantuneen terveyden kautta syntyy säästöjä myös silloin, kun välillisiä kustannuksia jää syntymättä. On huomattava, että hoitamattomien mielenterveysongelmien kustannukset yhteiskunnalle ovat merkittävät. Suomessa joka neljäs sairauslomapäivä liittyy mielenterveyshäiriöihin. Mielenterveyden ongelmat alkavat usein nuorella iällä ja siten niiden vaikutusaika voi olla pitkä.

Vaikuttavuus kiistatonta

Psykoterapioiden vaikuttavuudesta on kiistatonta ja lisääntyvää tieteellistä näyttöä. Psykoterapiat ja monet muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät ovat tutkitusti vaikuttavia oikein toteutettuina, joskin vaikuttavuudessa on vaihtelua eri sairausryhmien ja menetelmien välillä. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat hoitamattomina merkittävä ongelma sairastuneen henkilön ja hänen läheistensä elämänlaadun ja koko yhteiskunnan kannalta. Niiden hoidossa ja kuntoutuksessa voidaan saada paljon hyötyä. On ihmisarvoa kunnioittavaa ja yhdenvertaisuutta lisäävää varmistaa, että näitä hoito- ja kuntoutusmuotoja on riittävästi tarjolla, eikä yksilön taloudellinen tilanne estä niiden käyttöä.

Tutkimustieto tukee psykososiaalisten menetelmien laajamittaista tarjoamista nopeasti myös terveydenhuollon perustasolla. Oikea-aikaisella panostamisella mielenterveys- ja päihdehäiriöiden kuntoutukseen on suuri merkitys työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemisessä. Nopea pääsy lyhyeen psykoterapiaan suoraan perustason palveluista ehkäisee ongelmien monimutkaistumista

Suomessa tehdyn, viiden vuoden seurantaan pohjautuvan, tutkimuksen mukaan lyhyiden terapioiden kustannusvaikuttavuus oli pitkiä terapioita parempi. Arvioinnin mukaan lievän ja keskivaikean depression hoitaminen on kustannusvaikuttavaa ja myös usein kustannuksia säästävää. Ratkaisukeskeinen terapia sekä pari- tai perheterapia näyttävät olevan tehokkaampia kuin pelkkä lääkehoito masennusoireiden lievittäjänä. Monelle potilaalle on hyötyä aikaisin aloitetusta lyhytkestoisesta hoidosta, jolloin toipuminen voisi alkaa ennen kuntoutustarpeen kehittymistä.

Paitsi inhimillisesti, myös yhteiskunnalle syntyvien kustannusten kannalta on järkevää hoitaa potilaiden sairaudet jo varhaisessa vaiheessa.

Näin voidaan ehkä estää sairauden muuttuminen vakavammaksi tai krooniseksi.

Hoitopäätökset tehdään aina yksilöllisen hoidon tarpeen arvioinnin perustella. Tällöin tarvitaan erilaisia psykoterapian muotoja. Tarjolla on siis oltava myös pitkäkestoista kuntouttavaa psykoterapiaa, joka tukee potilasta oman elämän hallinnassa ja arkipäivässä selviytymisessä. Toimintakykyä heikentävien häiriöiden hyvä lääketieteellinen hoito on kuntouttavaa ja toisaalta kuntouttavalla psykoterapialla vaikutetaan mielenterveysongelmaan hoidollisesti.

Psykoterapiaosaamista ylläpidettävä

Terveydenhuollon palveluneuvosto on todennut, että psykoterapioita ja monia muita psykososiaalisia hoito- ja kuntoutusmuotoja voidaan pitää tämänhetkisen tiedon perusteella vaikuttavina ja turvallisina. Ne ovat lääketieteellisesti perusteltuina. Psykoterapiat kuuluvat mielenterveys- ja päihdehäiriöissä suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan osana tavoitteellista hoitoa tai kuntoutusta niiden kaikissa vaiheissa.

Psykoterapioiden tulisi asiantuntijoiden mukaan olla ensisijainen hoitomuoto lievissä ja alkuvaiheen mielenterveyshäiriöissä. Matalan intensiteetin ja kynnyksen palveluja tulisi olla saatavilla jo perusterveydenhuollossa. Jos tästä ei ole apua, potilaat tulisi ohjata erikoissairaanhoitoon tai pidempikestoiseen kuntoutuspsykoterapiaan. Hoidon alkamisessa ei saisi olla viivettä hallinnollisten päätösten tai sopivan terapeutin löytymiseen takia. Hoidollisen terapian ja kuntoutuspsykoterapian järjestämisen erillisyys ei saa vaikuttaa psykoterapian saatavuuteen.

Timo Keistinen

Lääkintöneuvos, Sosiaali- ja terveysministeriö
Ratkes-yhdistyksen puheenjohtaja
044 500 8008
timokeistinen@welho.com

Sulje