Psykoterapian palveluverkko uudistuu yliopistosairaaloiden toimesta

Teksti: Timo Keistinen
Kuva: Sanna Keistinen / Aawa Creative

Pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan kirjattiin terveydenhuollon vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantaminen. Painopiste oli ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstö hyvinvoinnissa ja tietojärjestelmien toimivuudessa. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla tulee saada enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Tätä edistämään annettiin vuonna 2016 terveydenhuoltolaki ja kesällä 2017 lakia täsmentävät asetukset. Terveydenhuoltolaissa säädettiin erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä. Asetusten tavoitteena oli löytää keinot lisätä hoidon laatua ja potilasturvallisuutta, taata kaikille yhtäläinen oikeus parhaaseen hoitoon sekä käyttää terveydenhuoltoon tarkoitetut resurssit mahdollisimman tehokkaasti.

Asetuksessa psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien yhteensovittaminen sekä osaamisen ylläpito annettiin alueellisesti viidelle yliopistosairaalalle. Yliopistollista sairaalaan tulee asetuksen mukaan huolehtia alueellisesti, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käytössä on vaikuttavaksi osoitettuja psykoterapeuttisia ja psykososiaalisia menetelmiä väestön tarpeen mukaisesti sekä niihin liittyvää koulutusta ja työnohjausta.

Kehitystyö on alkanut eri yliopistosairaaloissa eri tavoin. Tavoitteena on kansallisesti yhtenäisesti optimoida hoidolliset psykoterapiat kaikkien saataville. Yliopistollisten sairaanhoitopiirien toimesta ollaan rakentamassa alueellisia psykoterapeuttirekistereitä, joista potilaat esimerkiksi palvelusetelillä voivat etsiä haluamaansa terapeuttia. On myös keskustelut siitä, että kansalliseen Terveyskylään tulisi oma Psykoterapiatalo. Yhteinen tavoite on, että hoitoja tulee saada jo perustasolla. Samalla on todettu, että harvoin perustaso pystyy niitä itsenäisesti tuottamaan.

Yliopistosairaalat ovat tiedostaneet, että tarvitaan yhtenäinen tapa arvioida palveluiden tarkkoja sisältöjä ja seurata tuloksia. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat kilpailuttaneet tietokonepohjaiset laaturekisterit ja valinneet BCB Medical- yrityksin kehittämään yhdessä meidän kanssaan psykoterapioiden laaturekisteriä. Tautikohtaiset laaturekisterit on tarkoitettu hoidon vaikuttavuuden ja laadun seurantaan, hoitoketjujen tehostamiseen sekä kliinisen tiedon analytiikkaan. Hoidon laatua voidaan vertailla klinikka- ja sairaanhoitopiirikohtaisesti, mutta myös kansallisella tasolla.  Lääkärit, klinikat ja sairaalat pystyvät osoittamaan, mitkä hoitomuodot ovat tehokkaimpia, vertailemaan omia hoitotuloksiaan kansallisesti sekä seuraamaan kuinka tyytyväisiä potilaat ovat hoidon lopputulokseen. Laaturekisterit ovat integroitavissa sairaaloiden käyttämien potilastietojärjestelmien kanssa.

Helsingin yliopistollinen sairaala on pisimmällä yhtenäisten käytäntöjen toteuttamisessa. Psykiatria on maakunnassa ollut ison muutoksen kentässä. Se on integroitunut osaksi muuta terveydenhuoltoa. Nyt on myös mahdollisuus tehdä kehityksen loikkaa. Aikaisemmin laatua ja tuloksia ei ole seurattu, vaikka psykoterapia soveltuu erityisesti etulinjaan. Kenttä on ostajan näkökulmasta ollut basaari, josta vaikea valita. Mielenterveyspotilaat ovat laaja, kirjava joukko.

Tosiolevia on paljon ja yksi hoitolinja ei riitä täyttämään kokonaisuutta. Laajan hoitovalikoiman ja sen ylläpito vaatii paljon osaamista. Tämä edellyttää sitä, että erikoissairaanhoidon on huolehdittava, että palveluja on aivan etulinjan käytössä.

HUS on toteuttanut yhteisen kilpailutuksen erityisvastuualueellaan. Digitaalinen terapia ja etäterapia ovat mukana ja niiden määrää pyritään lisäämään tavoitteena saada palvelut etulinjaan. Jalkautuvaa eteen työnnettyä sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoitoa tarjotaan terveyskeskuksessa yleislääkärin ja depressiohoitajan käyttöön. Psykoterapian laaturekisteri on otettu käyttöön ja yhteiset terapiamanuaalit löytyvät Mielenterveystalosta. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uudet toimenpidekoodit ovat tulossa käyttöön. Tavoitteen on, että mukana olisivat HUS:n lisäksi muutkin erityisvastuualueen maakunnat sekä Ahvenanmaa ja Helsingin kaupunki.

Myös muut yliopistosairaalat etenevät kehitystyössä. Tampereen yliopistosairaalan erityisvastuualueella on tavoitteena ottaa laaturekisterit psykoterapiassa vaiheittain alkaen 2019. Mukana olisivat Tampereen yliopistosairaalan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan keskussairaaloiden sekä Tampereen kaupungin omat sisäiset terapiat ja näiden ostoterapiat sekä myös Kela-terapiat. Pirkanmaan alueellinen psykoterapeuttirekisteri on toteutettu sairaanhoitopiirin toimesta ja siinä on mukana tällä hetkellä 326 terapeuttia. Tavoitteena laajentaa se koko erityisvastuualueelle.

Turun yliopistosairaalassa on psykoterapian laaturekisteri käytössä ja etävastaanottomahdollisuus toteutuu. Psykoterapeutin täytyy sitoutua laaturekisterin käyttöön. Sairaala tarjoaa nettipalvelua esimerkiksi siten, että koulut voisivat käyttää sitä maksutta. Vaasan ja Porin alueet pyritään saamaan mukaan.

Pohjois-Suomen keskeisenä haasteena on se, että Kainuun ja Lapin alueella on psykoterapeutteja vähän. Pohjoisessa tarkoitus on päästä nettiterapian ja videovälitteisen terapian käyttöön laajasti. Yliopistosairaala katsoo, että on liian vähän saatavissa hoidollisia lyhytterapioita. KELA:n pitkien kuntoutusterapioiden rinnalle tarvitaan hoidollisia nettiterapioita. Psykoterapiapalvelujen vahvistaminen julkisessa mielenterveystyössä on sairaalan mielestä keskeistä. Oulu on valmistautunut psykoterapioiden laaturekisterin käyttöön.

Palveluvalikoimaneuvosto on katsonut psykoterapian kuuluvan suomalaiseen terveydenhuollon palvelukoriin ja olevan vaikuttavaa. Ratkaisukeskeisen maailman tulisi olla tietoinen yliopistosairaaloille asetetusta velvoitteesta kehittää psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien osaamista ja käyttöä oikealla tavalla. Ratkaisukeskeiset menetelmät sopivat hyvin kustannusvaikuttavina käytettäväksi. Psykoterapian ostopalveluissa ja sairaaloiden omassa toiminnassa psykoterapian laaturekisterien käyttö näyttää tulevan pakolliseksi. Tällä hetkellä HUS:n alueella nettiterapian käyttäjiä on noin 4.000. Sairaalat arvioivat, että potentiaalisesti määrä valtakunnan tasolla nousee nopeasti 20.000 – 40.000 käyttäjään. Psykoterapioita tarjoavien tulee alueellisesti olla mukana psykoterapiakentän kehittämishankkeissa ja samalla viedä kehitystyötä eteenpäin.

Timo Keistinen

Lääkintöneuvos, Sosiaali- ja terveysministeriö
Ratkes-yhdistyksen puheenjohtaja
044 500 8008
timokeistinen@welho.com

Sulje