Tyhyä Mehästä –
Luontoavusteinen työnohjaus

Teksti ja kuvat: Katja Havukainen

Luonnon hyvää tekevä vaikutus ei ole uusi keksintö vaan sitä on hyödynnetty jo tuhansia vuosia. Muinaisessa Egyptissä lääkärit passittivat masentuneet faaraot puutarhakävelylle ja kreikkalaiselle lääkinnän ja terveyden jumala Asklepiokselle omistetut parantolatemppelit rakennettiin kaupunkien ulkopuolelle vehreille kukkuloille, joilta avautui merinäkymä.

Lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu luonnon fysiologisia, psyykkisiä, henkisiä ja sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia. Luonnossa oleskelu auttaa toipumaan stressistä ja parantaa keskittymiskykyä. Tiedetään, että luontoaltistumista edistävät harjoitteet johtavat suurempaan psyykkiseen hyvinvointiin kuin tavanomainen ulkoilu. (Leppänen & Pajunen, 2017. 21 – 28).

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys ja ekopsykologia teoriaperustana

Green Care on ohjauttua luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät mm. luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden kautta. Pilotoimani Tyhyä Mehästä – Green Care –perustaisen työnohjauksen kehittämisen keskeisenä välineenä ovat olleet ohjatut luontokokemukset metsä- ja maatilaympäristöissä.

Tyhyä Mehästä – työnohjauspiloitteihin osallistui kaksi ryhmää kevään ja kesän 2018 aikana. Kehittämistyö eteni prosessissa sykleittäin testiryhmiltä saamani palautteen ja havaintojen pohjalta, jolloin palvelu oli kehittämistyöstä alkaen asiakaslähtöistä. Myös teoreettinen viitekehys täydentyi asteittain toiminnan edetessä.

Tyhyä Mehästä on kehittämäni Green Care – perustainen työnohjauksen menetelmä, jossa ohjattuja luontokokemuksia sovelletaan työnohjauksen viitekehykseen. Työnohjauksen ympäristöinä toimivat erilaiset luonto-, metsä-, maatila-, talli-, puutarha- ja viheralueympäristöt ja kansallispuistot. Viitekehyksenä toimivat ratkaisukeskeinen ja toiminnallinen ohjaustyö, johon sovelletaan ekopsykologista teoriaa. Ekopsykologisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on erottamaton osa luontoa, jolloin myös ihmisen ja luonnon hyvinvointi ovat yhteydessä toisiinsa. Tavoitteena on ehkäistä ihmisen vieraantumista luonnosta ja rakentaa kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa.

Tyhyä Mehästä–toiminnan tavoitteena on tutkia, arvioida ja kehittää yhdessä koulutetun työnohjaajan kanssa osallistujien omaa työtä vuorovaikutuksessa luontokokemusten kanssa. Toiminta on tavoitteellista ratkaisujen etsimistä työn sujuvuuden parantamiseksi ja ammatillisen oppimisen mahdollistamiseksi. Työmenetelmänä Tyhyä Mehästä – toiminnassa käytetään voimavaratyöskentelyä, visualisointia, tarinallisuutta, taidesisältöisiä menetelmiä sekä tietoisuus- ja tunnetaitojen harjoitteita erilaisissa luontompäristöissä sekä asiakkaiden luonnollisissa lähiympäristöissä; puistoissa, lähimetsissä ja ulkoilualueilla. Työmenetelmät valitaan työnohjaukselle asetettujen tavoitteiden raameissa ja sekä tavoitteista että työmenetelmistä sovitaan yhdessä Tyhyä Mehästä – työnohjaukseen osallistuvien kanssa. Tavoitteista, työmenetelmistä, työskentely-ympäristöstä ja muista työnohjauksen yksityiskohdista sovitaan prosessin alussa laadittavassa työnohjaussopimuksessa.

Kuva 1: Jo 20 minuutin oleskelu metsässä laskee verenpainetta

Luontoympäristön koetut hyvinvointivaikutukset ja mahdollisuudet työnohjauksessa

Luontoympäristö auttaa tunnetaitojen, myötätunnon ja läsnäolo- ja tunnetaitojen kehittymisessä ja kasvamisessa. Työelämän vaatimukset luovat paineita ja odotuksia, jotka saattavat olla ristiriidassa omien odotusten, voimavarojen ja arvojen kanssa. Olemisen kokemus, joka on helpointa saavuttaa luontoympäristöissä, tukee psyykkisen kuormituksen vähenemistä. Tyhyä Mehästä– toiminnan ohjatut luontokokemukset mahdollistavat tasapainon löytämisen, riittävyyden kokemuksen ja oman rytmin ja rauhan löytämisen.

Kuva 2: Kerää luonnosta kiviä, keppejä jne. kuvaamaan onnistumisen kokemuksia työssäsi. Mitä ne kertovat sinusta?

Voimaantuminen on yksi keskeinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen teorioista. Voimaantuminen on ihmisestä itsestään lähtevä prosessi, jossa kykyuskomukset ovat tärkeä osatekijä. Elvyttävät luontokokemukset toimivat voimaannuttajina. Onnistuneissa luontoon liittyvissä interventioissa yhdistyvät rauhoittuminen ja aktivoituminen. Luonnon hyvinvointivaikutuksia kartoittaneiden tutkimusten valossa luonto- ja eläinavusteisella toiminnalla voidaan saavuttaa mm. myönteisiä tuloksia esim. tarkkaavaisuuden ja aktiivisuuden häiriöistä kärsivien lasten, nuorten ja aikuisten kuntoutuksessa, stressaavista ja kuormittavista tilanteista selviämisessä sekä yhteisöjen vahvistamisessa. (Hirvonen & Uosukainen 2014, 24 – 29).

Tavoitteenani on ollut kehittää uudenlaista mallia tehdä työnohjausta, löytää työnohjaukseen sopivia luontoympäristöjä ja saavuttaa  uusia asiakasryhmiä yhteistyössä eri toimialojen kanssa. Kehittämistyön tavoitteena on ollut lisäksi kehittää Green Care –perustaisen työnohjauksen toimintamalli myös verkostoitua alalla ja alueella työskentelevien yrittäjien ja yhdistysten kanssa ja kehittää yhdessä asiakkaiden ja palvelunostajien kanssa toimijaverkostoa, jossa yritysten palvelut ja yhdistysten osaaminen yhdistyvät Green Caren kautta. Kokemukset ja palaute tähän asti ovat olleet rohkaisevia. Luontoympäristö tarjoaa inspiroivan ja rentouttavan tilan työnohjaukselle ja luonnon terveysvaikutukset kaupan päälle; mielen taidot ja hyvinvointi lisääntyvät, kun metsässä mieli ja keho palaavat yhteen. Psykologisiin vaikutuksiin perustuvien terveyshyötyjen rinnalla merkittäviä terveysvaikutuksia on myös luontoympäristön sisältämillä mikrobeilla ja niiden vaikutuksilla immuunijärjestelmäämme.

Työnohjaus luonto- ja metsäympäristöissä on kiehtova, monimuotoinen ja omalta tuntuva sovellus, jolla koen olevan monia mahdollisuuksia sekä työnohjaukselle että työhyvinvointia tukevalle toiminnalle. Emeritusprofessori, lääkäri Tari Haahtela toteaa: ”Solumme ja geenimme ovat konservatiiveja. Ne tunnistavat omakseen vain luontoympäristön. Luonnossa olemme kotonamme myös psykologisesti.” (Leppänen & Pajunen 2017. 12, 97).

Kirjallisuutta:

Arvonen Sirpa. Metsämieli. Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin. Metsäkustannus Oy. Latvia 2014.

Hirvonen, J; Skyttä, T. Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut: opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. 2014.

Leppänen, M. & Pajunen, A. Terveysmetsä. Tunnista ja koe elvyttävä luonto. Gummerus. Keuruu 2017.

Salonen Kirsi. Mieli ja maisemat. Eko- ja ympäristöpsykolgian näkökulma. Edita Prima Oy. Helsinki 2005.

www.gcfinland.fi

Katja Havukainen

Työnohjaaja Story
Sosionomi (AMK), tanssi- ja liiketerapeutti
Neuropsykiatrinen valmentaja
Facebook: Ohjaus & valmennus Girjo

Sulje