Varhaisen tuen ääni

Teksti ja kuvat: Maija-Riitta Hirvonen

Viimeaikainen keskustelu sote-uudistuksesta on täyttänyt lähes kaikki äänitorvet. Sote-uudistuksellahan pyritään turvaamaan kaikille ja kaikkialla tarpeelliset sosiaali- ja terveyspalvelut. Tulevaisuus on kuitenkin pitkälle meidän lastemme käsissä ja jopa tällä hetkellä olevien pienten päiväkotilasten käsissä. Mikäli he eivät saa turvattua alustaa elämälleen ja apua sekä tukea haasteissaan, voiko tulevaisuus olla turvattu? Me kaikki tiedämme, kun ihminen tipahtaa sosiaalisen verkoston ja koulutuksen ulkopuolelle, sieltä nouseminen vaatii paljon ponnisteluja ja myös paljon euroja tukiprosessiin.

Meillä on ennalta ehkäisevää tukea, matalankynnyksen tukea, tehostettua tukea sekä monia muita muotoja, joilla pyritään antamaan apua niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin myös perheille. Kuitenkin törmään usein työssäni asiaan, jossa avun ja tuen piiriin pääseminen tai hakeutuminen on vaikeaa. Ei tiedetä, mitkä tuet ja palvelut ovat maksuttomia ja mitkä maksullisia? Myös erilaiset väylät ja polut eri tukien piiriin ovat moninaisia. Koko ajan tulee lisää erilaisia yksiköitä, joilla pyritään helpottamaan tuen piiriin pääsyä, mutta ne eivät useinkaan tavoita asianosaisia tai niihin lähteminen viipyy ja on vaikeaa. Tuen piiriin pääseminen ei aina ole asianosaisten itsensä hakeutumisen haaste, vaan tilanne voi olla jo kärjistynyt niin pitkälle, ettei tuen piiriin ja avun hakeminen jaksa enää kiinnostaa. Siinäkin motivaatio on voinut mennä jo ohi, vaikka tarve säilyy ja usein jopa kasvaa ajan myötä.

Mitä voisi olla varhainen tuki? Meille Ääniavarassa varhainen tuki on sitä, että jalkaudutaan sinne, missä meidän asiakkaat ovat, kuten päiväkotiin tai kouluun. On jo aika päästä irti ajatuksesta, että jokainen ammattikunta tekee töitä omissaan ja kohdata oikeasti se moniammatillinen tiimi. Se, että terapeutti jalkautuu päiväkotiin, on tuttua fysioterapian, toimintaterapian ja puheterapian puolelta. Mutta se, että terapeutti jalkautuu päiväkotiin myös vanhempia ja henkilökuntaa varten, on vielä uusi asia. Varhainen tuki voisi olla sitä, että terapeutti tuo oman ammattitaitonsa jo muutaman kerran tapaamisella ja keskustelee henkilökunnan ja lasten vanhempien kanssa tuen tarpeesta. Jo muutama kerta lasten kanssa työskennellessä, vaikka pienen ryhmän kanssa, antaa viitteitä lasten taidoista hieman erilaisesta näkökulmasta kuin kasvatushenkilöstö sen tekee. Kun tähän lisätään vielä vanhempien tuki ja henkilökunnan koulutus vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön, ollaankin jo melkoisen hyvän asian äärellä.

Terapeutti osaa jo em. perusteella suositella eri terapiamuotoja lapsille tai yleensäkin sitä, onko tuella saavutettavissa helposti tavoitteita? Hän voi myös kirjoittaa vanhemmille lyhyen palautteen lapsen taidoista ja mahdollisesta tuen tarpeesta ja sen muodosta.

Ääniavara Oy:ssä on ollut ilo ja kunnia toteuttaa yhdessä Pohjois-Karjalaisen Liperin kunnan kanssa kehittämäämme uutta palvelumuoto KESSiä (Keys for Skills and Solutions). Kokeiluun ovat osallistuneet myös joukko ko. kunnan varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Liperin kunta tekee arvokasta työtä varhaiskasvatuksen kehittämiseksi ja päivittämiseksi tämän päivän vaativalle tasolle. Kunta on ollut mm. mukana kehittämässä Varhaiskasvatuksen laadun perusteita ja suosituksia, jonka on julkaissut KARVI (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus). Liperin kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa näkyy hyvin ratkaisukeskeinen näkökulma.

Kyseisessä ennalta ehkäisevän tuen palvelukokeilu KESSISSÄ lähdimme viemään ja yhdistämään osaamista sinne, missä lapset, vanhemmat ja kasvattajat kohtaavat eli päiväkotiin. Yhteistyötä tehtiin sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten että lasten vanhempien kanssa tasavertaisesti.  Kokemuksemme ovat olleet antoisia ja tulokset suorastaan huikeita. Erityisen ylpeä olen vanhemmista, jotka ovat ottaneet uudenlaisen palvelun vastaan ennakkoluulottomasti. Vanhempien käyttäminen asiantuntijoina ja heidän toimivien toimintamallien näkyviksi tekeminen on lisännyt vanhempien arvostuksen tunnetta ja rohkeutta kokeilla myös heille uudenlaisia menetelmiä arjen haastavissa tilanteissa.

Tällaisen ryhmämuotoisen yhteistoiminnan hyödyt ovat moninaiset. Lapset saavat työskennellä tutussa ympäristössä, henkilökunta voi osallistua terapeuttiseen prosessiin ja saa uusia näkökulmia työskentelyyn sekä vanhemmilla on matala kynnys vertaisryhmään ja omien voimavarojensa etsintään.  Kaiken lisäksi toiminta on kustannustehokasta, lähes 1/5 siitä, jos jokainen kävisi erikseen alkuarvioinneissa ja ohjauksissa. Em. toiminnalla päästään myös mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti työskentelyn alkuun, kun taas nykyisen perhepolitiikan menetelmillä avun piiriin pääsy voi kestää useita kuukausia.

Yhdessä hyvää

Terapeutin ja kasvattajan yhdessä työskentely pienryhmässä on avartanut kasvatushenkilöstön näkemyksiä siitä, kuinka lasten valtavaa potentiaalia hyödyntäen saadaan toimivia ratkaisuja haastaviin tilanteisiin. Myös terapeutti saa arvokasta tukea ryhmässä, jossa on lapset hyvin tunteva kasvattaja mukana. Itse olen vastannut KESSISSÄ vanhempien ohjausryhmistä, jotka ovat kokoontuneet yrityksemme toimitiloissa. Osa lasten terapeuttisista ryhmistä on myös toteutettu yrityksemme tiloissa, johon lapset ovat tehneet viikoittaisen ”musiikkimatkansa” aina saman kasvattajan kanssa. Matkat päiväkodista yritykseemme ammattitaitoinen kasvattaja on osannut hyödyntää virittämällä lapset tulevaan toimintaan ja menomatkalla muistelemalla onnistumisia. Yrityksen tiloissa mukana menossa on ollut myös usein koirani, Kultainennoutaja ”Anselmi”, joka on läsnäolollaan ilahduttanut lapsia ja tuonut rentoutta tilanteeseen. Yksi ryhmä kutsui myös Anselmin nk. ryhmän loppujuhlaan. KESSISSÄ meillä terapeuttinen ryhmä on ollut musiikkiterapeuttinen, josta on vastannut laaja-alainen musiikkiterapeutti.

KESSIN toiminnan tärkeänä asiana on, että siinä mukana ovat koulutetut terapeutit.  Missään ei sanota, että vain lähetteellä terapiaan laitettu asiakas saa ”oikeaa terapiaa”? Lähete kuuluu byrokratiaan ja liittyy meidän alle 16-vuotiaiden maksuttomaan tukipalveluun.

Voisiko siis kunnille ohjata enemmän varoja varhaiseen tukeen, jolloin heillä olisi mahdollisuus itse räätälöidä ammattilaisten kanssa sopivin tukimuoto asiakkailleen ja työntekijöilleen?

Sama terapeutti tekee lapsen kanssa terapiaa lähetteellä tai ilman, eikä palveluntuottaja erottele sitä, kuka maksaja on. Tärkeintä on saada apu ja tuki mahdollisimman varhain, jo silloin kun herää huoli joko vanhemmilla tai kasvatushenkilöstöllä. Myös henkilökunnan jaksamisen kannalta on tärkeää, että heillä on ympärillä tiimi, johon kuuluu myös terapeutteja ja vuorovaikutus toimii kaikkien kesken myös ilman maksusitoumuksia.

Arvostava kohtaaminen

Vanhemman ohjauksella on niin terapian kuin varhaiskasvatuksenkin yhteistyössä tärkeä merkitys. Varhaiskasvatuksessa keskitytään paljon pedagogiseen työhön ja lapsen perusasioista huolehtimiseen, käydään läpi informatiivisia asioita ja keskustellaan varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvistä asioista. Terapiassa ohjaus liittyy lapsen terapiaprosessiin, jossa päivitetään tietoa siitä, kuinka lapsen terapia näkyy kotona ja arjessa. Myös vanhemmuuden tukeminen on tärkeä osa ohjausta. Joskus ohjauksen tarve on jopa suurempi kuin itse lapsen terapian tarve ja näin molemmat hyötyvät tukimuodoistaan.

Kasvatushenkilöstöllä ei välttämättä ole aikaa eikä resursseja kohdata vanhempaa juuri silloin, kun hän tarvitsisi tukea. Eikä henkilökunta ole saanut siihen koulutustakaan. Vanhempaa pyydetään usein kääntymään ammattiauttajien puoleen. Vanhemmat eivät usein uskalla kertoa ongelmistaan tai tuntemuksistaan, koska pelkäävät henkilökunnan tekevän lastensuojeluilmoituksen.

Uskon, että moni vanhempi olisi työpäivän jälkeen iloinen, kun kasvattaja toisi esille esimerkiksi lapsen kertoneen jonkun mukavan asian kotoa. Näin vanhempi kokisi onnistumista vanhempana. Vanhemmat usein ajattelevat, mitähän se lapsi meistä päiväkodissa kertoo? Lapsi kertoo sitä, minkä kokee tärkeänä. Ahdistusta asiassa luo enemmänkin se, että lasta kielletään kertomasta asioita, jotka saattavat merkittävästi vaikuttaa lapsen päivään. Myös onnistumisten kertomista pitää harjoitella. Viikonlopun jälkeen voi lapsen kanssa yhdessä pohtia, missä lapsi on onnistunut viikonlopun aikana, mutta myös sen, missä hänen mielestään vanhempi on onnistunut viikonlopun aikana. Lapselle voi antaa luvan kertoa em. asian päiväkodissa. Usein vanhemmat toivovat, ettei lapsi vain kertoisi kaikkia päiväkodissa, mitä kotona tapahtuu. Pelon voi kuitenkin kääntää rohkeudeksi ja kannustaa huomaamaan myös hyviä asioita.  Olisipa mukava hakea lapsi päiväkodista, kun kasvattaja sanoisi: ”Teillä oli sitten mukava viikonloppu, kun mummi ja ukki olivat käyneet kylässä” Se kertoisi myös vanhemmalle, että kyseinen asia on ollut lapselle tärkeä ja asiasta voisi syntyä mukava keskustelu myös lasta hakiessa, johon lapsikin voisi osallistua. Samalla päivän kuulumisia voisi sisällyttää keskusteluun ja lapsi voi kertoa missä hän on onnistunut päiväkodissa.

Kasvattaja voi olla vanhemman lasta hakiessa myös kiinnostunut siitä, kuinka perheen ilta jatkuu ja miettiä vanhemmalle jonkun kannustavan lauseen tueksi kotiin.

Kun huomaa jonkun pienen asian vanhemmassa, kuten kauniit kengät, iloisen hymyn tms. ja kertoo sen ääneen, se on enemmän kuin ne kauniit kengät tai hymy. Todennäköisesti vanhempi kävelee hieman ryhdikkäämmin pois ja hymyilee ensimmäiselle vastaantulijalle. Hän on HYVÄ VANHEMPI, ja hän luottaa lapsensa toisen aikuisen huostaan päiväksi. Hän hakee lapsen hoidosta ja valmistaa seuraavan päivän kuluvan päivän eväillä. Hän on vanhempi, joka on oman lapsensa paras asiantuntija ja jonka syli on lapselle paras maailmassa. Ole ylpeä hyvästä vanhemmuudestasi, niin lapsesi on ylpeä sinusta!

”Kun odottaa jotakin pientä, voi saada jotakin suurta. Kun odottaa jotakin suurta, voi pettyä jo aivan pieneen” (Maija-Riitta Hirvonen)

Ei ole olemassa ilmaista työn tekoa, mutta vapaaehtoistyötä on. Ammattitaitoiset terapeutit eivät voi tehdä työtä ilmaiseksi, mutta usein asiakkaan odottelu on ilmaista ja turhaa, kun terapian voisi aloittaa heti.

Maija-Riitta Hirvonen

Musiikkiterapeutti
Psykoterapeutti

Sulje